Agitusta ja shoppailua!

Eilen piti iltapäivällä kiirettä! Tai no, kiirettä ja kiirettä, mutta kuitenkin. Pakattiin ennen kolmea koko perhe (Ilkka, minä, Pinja, koirat)  autoon ja lähdettiin kaupungille. Käytiin ensin ostaas kuitutähtäin (vaimikäsenytoli?) mun haulikkoon, sitten divarissa kaupitteleen kirjoja ja sen jälkeen pääsivät koiratkin touhuamaan. Ajettiin auto Statuksen parkkikselle ja purettiin koko lauma autosta ulos. Ilkka otti Pinjan kantaakseen ja minä otin koirat luotsattavakseni. En oikein tiedä, että onko Roosa hokannut narussa kävelyn, mutta taas se kulki oikein nätisti, vähän välillä epäröiden kaupungin ääniä kuullessaan. Aiemmatkin narussakävelykerrat se on kulkenut aikalailla vierellä, ainoa missä sitä on pitänyt opastaa, on että kuljettaisiin vasemmalla puolella taluttajaa. Suuntasimme Epeleihin, koska olin luvannut käydä Roosaa esittelemässä mahdollisimman pian jonka lisäksi Tilda tarvitsi ruokaa ja ajattelimme ostaa myös koiraportin keittiön ovelle.

Roosa oli oikein tomerana Epeleissä ja olisi kovasti halunnut tutkia kaikki herkkulaatikot - ei se rapsuttajista niin välittänyt, mutta Tilda hoiti kyllä rapsuteltavana olemisen Roosankin edestä. Kovasti pientä neitiä kehuttiin reippaaksi ja Heli jaksoi taas kerran Tildaa ihailla hyvän tovin ja kertoi uudelle työntekijällekin, että tahtoisi oman Tildan. Mikälie saakaan sakemmaniharrastajan tahtomaan pienen luppakorvaisen sakemannintyyppisen koiran.. Osoittipa Roosa myös hieman luonnettaan kun näytti vähän leikkimisen  mallia Tildan kanssa siinä lattialla hurjasti samaan aikaan öristen. Vähän se sen jälkeen vielä kävi napsimassa työntekijöiden käsiä ja sitten olimmekin jo valmiita jatkamaan matkaa. Vieläkin Roosa pitää autossa jonkunmoista meteliä, mutta kokoajan se on hiljaisempi.

Tehtiin sitten Cittarin pihalla suurelle osalle porukkaa autonvaihto, kun Ilkka lähti maalle Ilarin kyydissä ja vei Roosan sekä Pinjan mukanaan, kun minä taas suuntasin Tildan kanssa kohti Pilvenmäkeä ja ensimmäisiä agilitytreenejä! Vähän meinasin heittää toivoni jo autolta lähtiessä, kun ei neitiä tuntunut kiinnostavan herkkunamit ollenkaan, eikä ihan kamalasti myöskään meikäläisen huhuilut - enkä narupalloa raaskinut ottaa vielä käyttöön, koska Tilda menee siitä taasen sitten helposti aivan ylikierroksille. Kentälle päästessä sitten kävin ekana laittamassa Tildan odottelemaan kun roudattiin esteitä radalle ja ohjaaja esitteli itsensä. Meitä oli neljä ryhmässä ja kaksi ensimmäistä hyppyesteitä kokeilevaa olivat ilmeisesti kyllä tehneet hommaa aiemminkin jonkin verran jossain muodossa, kun meni niin mallikkaasti.

Mietiskelin hetken, että pidänkö Tildan remmissä vai annanko tehdä vapaana ja päädyin päästämään vapaaksi - oli se sentään innostuneen oloinen siitä, että pääsee touhuamaan. Ensimmäinen tehtävä oli siis kahden perättäisen esteen hyppääminen molemmin puolin ohjattuna ja lopuksi esteiden takaa ohjattuna. "Normaalilta" puolen ohjattuna Tilda meni hienosti, mutta kun se joutui toiselle hyppykierroksella kulkemaan meikäläisen oikealla puolella, meni kaks ekaa yrittämää toisesta esteestä ohitse, vaikka koetin tilkitä tietä - kolmannella yrittämällä sitten seisoin johteen edessä ja Tildakin meni molemmista ylitse. Esteiden takaa ohjausta taasen en oikeastaan päässyt edes testaamaan, koska Tilda päätti ottaa hypyt jo ennen kuin ehdin "paikalleni".. no, hyppäsipä ainakin iloisesti ja mielellään!

Seuraavaksi testattiin putkea ja se meni ensimmäistä ohiajoa lukuunottamatta myös hyvin, eikä Tilda tehnyt pelkäämääni puolivälistä takaisin lähtöpisteeseen palaamista.. näyttipä se myös, kuinka putken päälle hypätään ja siinä tasapainoillaan tuon ohiajon yhteydessä - jotain sekin muistaa siis viimevuoden Seropileiriltä, kun leirikisojen vikana kohtana oli "omavalintainen temppu". Tämän jälkeen testissä oli kepit, joiden kohdalla kyllä yllätyin! Ensimmäinen yrittämä meni hyvin, ei yhtäkään ohiajoa, toisella yrittämällä kun koetettiin oikealta puolen ohjausta, lähti Tilda kerran haistelemaan lähellä olleita putkenpainoja, mutta kolmannella yrittämällä se meni taas hienosti! Kuitenkin kepit on vaikeat sinällään ja olin varma, että tuo vaan joko toljottaisi mua kuin halpaa makkaraa tai sitten suihkisi niin villisti menemään joka suuntaan, ettei hommasta tule mitään. Mutta se keskittyi ja selkeästi yritti tehdä oikein.

Viimeisenä asiana testattiin puomi ja tässä vaiheessa Tildalla alkoi olemaan jo turhankin kova into päällänsä, kun se ryntäsi siihen puomin "sillalle" kovaa vauhtia ja puolessavälissä tippui alas kun toljotti mua hosuessaan.. uusintayrityksellä pidin sitten kaulapannasta kiinni ja himmasin vauhtia (sekä pidin Tildan siellä puomin päällä, tai se ois varmaan taas hösännyt itsensä vahingossa alas), mutta jouduin silti kyllä aika rivakasti kulkemaan, että homma pysyi kasassa  - tuolla tavalla korkealla kulkevaa koiraa on yllättävän hankala hallita pannasta kiinni pitäen ja jos taasen oisin hihnan laittanut, se ois aika varmasti tipahtanut. Otettiin vielä toinen "onnistunut" kerta pannasta pitäen ja saatiin olla tyytyväisiä päivän antiin. Jäin kyllä innolla odottamaan jatkoa ja Tildallakin oli selkeästi oikein hauskaa!

Ajelimme sitten maalle, jossa Tilda pääsi pihalle narun päähän ja menin sisälle vahtimaan nukkuvaa Roosaa ja herännyttä, e-rit-täin kiukkuista Pinjaa. Kun lapsi oli saanut ruokaa mahansa täyteen, muuttui se toki sävyisämmäksi ja kun laitoin sen lattialle touhuamaan vatsalleen, siirtyi Roosa hetimmiten nukkumaan sen kylkeen kiinni, päätään Pinjan selän päällä pitäen. Mervi kotiintullessaan otti sitten vahtivuoron Pinjasta ja jätin Roosan nukkumaan sisälle kun itse suuntasin ulos, päästin Tildan irti ja menin hakemaan Namin harjattavaksi. Sain kyllä todeta, että kyllä se kait vielä kesän aikana saa kesäkarvan loihdittua itselleen, kun tuntuu, että alkaa jo useammasta paikasta pilkottamaan lyhyt karva! Mervi oli tullut Namia harjaillessani Pinjan ja Roosan kanssa ulos ja kävin taas vähän tutustuttamassa pentua ja varsaa toisiinsa. Sitten Roosa sai keskittyä Tildan kanssa painimiseen ja sille ärhentelyyn ja kyllä ne kovaa meteliä pitivätkin telmiessään! Kerran Tilda rupesi vähän turhan kovakouraiseksi (tai sitten sillä meni hermot Roosan isotteluun), mutta kohta taas leikki jatkui..