Roosan kuulumisia

Laitetaan nyt katsaus myös pienen koiran elämään! Perjantaina oli punnituspäivä ja kilon verran oli tullut viikossa taas painoa lisää - nyt olen kylläkin lisännyt hieman ruokamäärää, kun tuntui siltä, että meinasi käydä vähän turhankin hoikaksi (sitä kun on tottunut luuviulu-Tildaan, niin on kovin hankala miettiä näitä juttuja! Joskin nythän Tildakin on vihdoin saanut vähän lihaa luidensa päälle, eikä kaikki kylkiluut paista jatkuvasti..). Kyllä se tuntuu myös korkeutta ja pituutta kasvavan ihan kohisten, puhumattakaan naamakarvoista :D Ja mitä enemmän kodiksi se käy, sitä enemmän se saa hepuleita ja yrittää toimia hyperriiviönä!

Perjantaina matkustettiin Lohjalle Roosan, Tildan ja Pinjan kanssa (Ilkka jäi kotiin, kun oli töissä lauantaina), siellä Roosa teki lyhyttä tuttavuutta pikkuveljeni kummien koiravanhuksen kanssa - saatiin positiivinen koirakokemus \o/  Yövyttiin mein mutsin luona, jossa Roosa uskalsi kavuta liukkaat melko korkea-askeliset portaat ylös, muttei uskaltanut tulla alas (oikeastaan ihan hyvä, ettei taita niskojaan) ja sitten se aina vinkui siellä portaiden yläpäässä, että joku tulisi pelastamaan. Lohjalla oli myös erittäin herkullisia etanoita ja kuivia kastematoja, sekä kovin hauska kissanlelu (sellainen pieni "puu" jossa kuminauhan päässä pörröpallo) kunnes se hyökkäsi päälle ja sitten sitä piti kovasti haukkua..

Matkat edestakaisin sujui oikein hienosti, ihan alkumatkasta Roosa hieman vinkui, mutta sitten asettui Pinjan vaunukoppaan nukkumaan - vaunut kun olivat takaluukussa koirien kanssa. Pikkuhiljaa pörrönaama osaa myös istua odottamaan paikalleen, eikä ole kokoajan änkeämässä väliin, kun koettaa saada takaluukkua kiinni. Remmilenkeillä Roosa kulkee jo melkoisen hienosti, etenkin jos Tildakin on mukana matkassa edellä/perässä (tilanteesta riippuu, onko parempi että menee edellä vai tulee perässä) tai jos käydään vain ihan lyhyesti pyörähtämässä tuossa tienvarressa, ettei aina pissattaisi vain pihalle.

Harmikseni täytyy kyllä se todeta, että tässä ihan omalla pihalla tänne-kutsu tuntuu olevan välillä vähän yhdentekevä, kun naapureiden pihoilla on niin paljon hyviä tuoksuja (molemmin puolin asustaa kissat..), mutta heti vähänkin vieraammassa paikassa ollessa tulee Roosa kyllä nätisti kutsusta luo. Istumista ja istuen odottamista on harjoiteltu sisällä jonkin verran, kontaktiharjoituksia jatketaan kokoajan ja maahanmenoharjoituksetkin ovat alkaneet. Kaikkea kuitenkin maltilla ja vähän kerrallaan. Kokoajan useammin ja useammin Roosa suuntaa itse eteiseen päin kun pissahätä yllättää ja jos ehtii juosta oven suunnalle itse kun pieni alkaa näyttämään hätäiseltä, tulee se riemukasta vauhtia perässä ja odottaa pääsevänsä ulos pissimään.

Muutaman kerran se on saanut nyt myös oikein kunnollisia pentuvillihepuleita. Meillä kun pääsee juoksemaan hyvin ympyrää ruokailutilan ja olohuoneen erottavan seinän ympärillä, juoksee Roosa ihan täyttä vauhtia aina ensin siinä rinksaa, sitten se rupeaa juoksemaan edestakaisin olohuone-keittiö, olohuone-makkari, keittiö-eteinen jne. Tänäänkin se lopulta lysähti huohottaen eteisen matolle vähän lepäilemään, kun rallitteli niin kauan!