Tilda & kumppanit

Verijälkeä!

2010-09-23T21:17:00.000+03:00

Roosa pääsi tänään ensimmäistä kertaa vähän katselemaan ja miettimään, että mitähän touhua jäljestys on. Ilkka kävi tekemässä tuohon alapellolle kaksi lyhyttä, helppoa jälkeä ja mentiin vielä katsomaan ne lävitse lähes tuoreeltaan. Ensimmäisellä jäljellä Roosa oli turhan intopiukkana ja hukkaili vähän väliä jäljen, tosin enemmän tai vähemmän avitettuna löysi sen aina uudestaan ja jatkoi eteenpäin. Kun sitten neiti oli ekalta jäljeltä hieman rauhoittunut, meni toinen jälki jo paljon mallikkaammin, muutama hukka tapahtui ja olihan tuo yhä melko intona, mutta malttoi jo paljon paremmin tutkiskella ja saatiin annettua paljon positiivista palautetta, jonka myötä tuntui myös hoksottimet pienellä hieman tajuavan, että mitä touhuillaan.

No, se oli vain lyhyt selonteko :D Tässä se lupaamani kuva Roosasta ja (kovin hyvin maastoutuneista) palkinnoistaan. On se vaan niin nätti!

Roosan ekat näyttelyt

2010-09-21T20:16:00.000+03:00

Vaikka suru on yhä kova siitä, että Tipu poistui luotamme aivan liian aikaisin, täytyy elämän jatkua. Kesällä ilmoitin Roosan ekoihin mahdollisiin pentunäyttelyihin, joihin ikä antaa periksi ja tuo näyttelydebyytti koitti lauantaina 18. päivänä syyskuuta neidin ollessa nipinnapin näyttelyikäinen pikkupentuluokkaan (5-alle 7kk).. perjantai-iltana pelkäsin jo, että täytyy tuokin pieni irtiotto arjesta unohtaa, kun Ilkka lähti Roosan kanssa päivystävän eläinlääkärin luo. Onneksi selvittiin pelkillä tikeillä, kun lenkillä oli jokin viiltänyt reilun sentin kokoisen siistin (joskin erittäin likaisen) viillon vasemman takajalan sisäsivulle ihan polvinivelen läheisyyteen. Kolme tikkiä siihen laitettiin, onneksi oli lihas säästynyt vammoilta ja jopa Roosa äärimmäisenä herkkiksenä ei tuntunut enää tokkurasta herättyään edes muistavan koko reikää ja varasi ihan normaalisti jalalleen.

Lauantai oli hieman inha keliltään, tihkua ja sadetta riitti, mutta onneksi Metsämäellä pääsi sisätiloihin odottelemaan kehien välissä. Roosahan oli ainoa paikalle ilmoitettu kk saksanseisoja (7-ryhmästä oli sen lisäksi kaksi punaista irlanninsetteriä..) ja sai ensin kehästä ROP ja KP arvostelun kuuluessa seuraavasti:

"Oikeat rungon mittasuhteet omaava, oikeailmeinen pää, hyvä runko ja raajaluusto, riittävä rintakehän pituus, hieman jyrkkä lantio, oikeanlaatuinen karvapeite, liikkeiden tulee vielä vakiintua, erinomainen käytös."

Ryhmäkehässä sitten jäimme kakkosiksi, mutta mahtava pysti, RYP2-ruusuke, lahjakortti topcanikselle sekä ruokasäkki silti lähti mukaan. Roosa myös jopa esiintyi kehissä paremmin kuin osasin odottaa, vaikkakin kotiharjoittelusta poiketen naama meinasi kyntää maata hajujen perässä etenkin "rotukehässä" liikkeitä esittäessä - tähän tarvitsemme siis vielä rutkasti harjoittelua. Ryhmäkehässä Roosa meni jo raviakin paljon hienommin, kunnes loppumatkasta tuntui hoksanneen, että onkin mennyt jo hyvän tovin hienosti ja laski nenänsä maahan - sen sijaan ryhmäkehässä (tai oikeastaan sinnemenoa odottaessa) se tuntui oikeastaan vasta paremmin hoksaavan, mitä siltä tahdon seisottaessa.. se ei kertaakaan pyrkinyt iskemään pyllyä maahan ja jos liikahtikin niin, että jalat jäivät huonosti, sain remmin kanssa kevyesti ohjaamalla sen itse korjaamaan asentonsa! Olin siis kyllä erittäin tyytyväinen ja koska arvostelukin oli mahtava, ei jäänyt niin kovin harmittamaan, ettei BIS-kehään päästykään. (vaikka omasta mielestänihän toki Roosa oli paljon hienompi rotunsa edustaja kuin mitä se RYP1 irlanninsetteri ;D)

Näyttelyissä oleminen tosin jännitti Roosaa niin paljon, että näyttelypaikalla ei voinut pissiä eikä kakkia, ja vasta kun hurautimme kavereiden luokse Kaarinaan joksikin aikaa, pystyi Roosa tekemään tarpeensa pienen kävelylenkin päätteeksi..

Kuva neidistä pokaaleineen ja ruusukkeineen tulossa heti kun olisi sellainen sää, että saisi ulkona kuvattua!

Hyvästi, Tipuseni

2010-09-21T20:00:00.001+03:00

Roosa & Ilkka kävivät kouluttautumassa

2010-08-31T20:20:00.000+03:00

Eli Lammille lähti loppujen lopuksi vain Ilkka Roosan kanssa, minä jäin Tildan ja Pinjan kanssa kotiin, kun totesin, ettei oikein oo fiksua lähteä mukelon kaa lähes seitsemäksi tunniksi sateiseen säähän ulkoilman armoille.. harmitti kyllä kun jäi täten kuunteluoppilaan hyödyt käyttämättä, mutta näin tällä kertaa.

Kotiintullessaan Ilkka oli pelkkää hymyä, josta päättelin, että oli tainnut mennä hyvin ja kivaakin oli vissiin ollut. Oli kuulemma herralla ollut päivän mittaan paljon töitä pelkästään siinä, että sai pidettyä naamansa peruslukemilla, eikä omahyväisessä virneessä, kun ihmiset olivat eri tilanteissa kehuneet niin Roosan käytöstä, oppineisuutta, ulkomuotoa kuin taipumuksiakin. Tulihan sitä itsellekin vähän virne naamalle kuunnellessa ja päässä alkoi taas nousta nämä "Eiköhän me nyt Junkkari ens vuonna ainakin voiteta.."-mietteet. I wish.

Kuitenkin. Roosa oli ollut aivan mahtava tottelevaisuuspuolella, Ilkka ei ollut osannut uneksiakaan, että se uudessa tilanteessa, koiralauman keskellä ja kaikkien häiriötekijöiden ympäröimänä olisi toiminut edes puoliksi niin hyvin kuin kotona - mutta se oli ollut melkeinpä parempi! Maahanmenot oli sujuneet melkeinpä kesken leikkienkin, samoin luoksetulot oli ihan muutamaa lukuunottamatta olleet välittömiä. Kovasti saivat kehuja osaamisestaan. Noutoa eivät pahemmin ottaneet, kun se on vielä niin totaalisen hankalaa, eikä Roosa tunnu millään tahtovan pitää mitään suussaan, jos se sinne "laitetaan". Mutta tähän Ilkka sai sitten vinkkejä, jonka lisäksi kouluttaja oli muistuttanut käsimerkkien käytöstä ihan perus lenkilläkin, jotta koira pikkuhiljaa rupeaisi kuin itsestään ymmärtämään suuntaviittomia.

Seisomiset oli menneet hyvin - ei tietenkään missään määrin täydellistä toimintaa, mutta ehdottomasti silti oikein kehityskelpoista. Eikä meillä olla vielä elävää riistaa päästy edes kokeilemaan ja jollekin siivelle seisominen tuntuu Roosasta olevan naurettavaa.. mutta viiriäistä se oli seisonut melko hyvin ja tämänkin jatko"koulutukseen" sai Ilkka sitten toki vinkkejä. Haku oli mennyt yli odotusten - meillä kun on toistaiseksi hakuiltu vain pakastettua varista, joka ei myöskään ihan kauhiasti tunnu inspaavan, tai en sitten tiedä, jos on muuten ollut olosuhteet huonot tai hetki liian aikainen kehityksen kannalta. Sunnuntaina oli kuitenkin mennyt hienosti ja Roosa oli jo kaukaa napannut hajun ja suunnannut kohteena olleen fasaanin luo. Oli kouluttajakin ihastellut, kuinka kaukaa Roosa hajun otti.

Koko päivän reissu ja monet uudet tilanteet eivät tuntuneet paljoa pienen koiran elämää painavan, kun kotona jaksettiin vielä riekkua Tildan kanssa ja vahdata jokaista keittiöön menijää juosten toiveikkaana perään. Ilkka sai koko joukon hyviä vinkkejä, kannustusta hyvin tehtyjen asioiden jatkamiseen, ehdotuksia hankalempien asioiden eteenpäinviemiseen. Ainakin reissusta kotiutui erittäin motivoitunut isäntä, jota melkeinpä joutui toppuuttelemaan jatkosuunnitelmiensa kanssa, ettei vedä piippuun sekä itseään että penturessukkaa :D

Päivitystä :D

2010-08-23T15:10:00.000+03:00

Noni, arvasin! Olen taas unohtanut ties kuin pitkän ajan tekstit. Joten tehdään nopea katsaus kuluneeseen..

>> Namin kanssa käytiin Vermossa, siellä II-palkinto niin Hippoksen kehästä kuin rotukehästäkin - eli meni odotetusti. Pienoinen käyttäytyi oikein hienosti ja rauhallisesti, vaikka välillä meinasi käydä tylsistyttämäänkin. Se sai rotutuomarilta onneksi hirmuisesti kehuja ja kunhan askellajit saadaan paranemaan, niin se ois siinä ;D Tosin tuolla Namin "laiskuudella" on varmasti kyllä oma tekonsa siihen, että miten se askellajejaan esittelee..

>> Roosa oli Vermossa myös mukana, että näkee vähän isoa maailmaa, vähän jänskätti kun oli niin paljon poneja kaikkialla, mutta siellä se myös hieman harjoitutti seisomista variksilla ja puluilla.

>> Roosa sai tehosterokotteensa ja rabiesrokotteen elokuun alussa, samalla Tildalta tutkittiin verensokerit jos siitä olisi löytynyt syy tuohon ylettömään juomiseen, mutta ei löytynyt..

>> Kyyhkystys aloitti metsästyskauden ja Tilda pääsi metsälle - joskaan sitä ei homma pahemmin kiinnostanut. Muutama kyyhky kuitenkin saatiin ja ammuin itsekin ensimmäisen kyyhkyni!

>> Roosa ilmoitettiin ekoihin pentunäyttelyihinsä ja täten näyttelydebyytti tapahtuu 18.9. Turun pentunäyttelyssä - teretulemast kaik sankoin joukoin meitä kannustamaan.. lapsenvahti myös hakusessa ;D

>> Isä & kumppanit kävivät kylässä ja Roosa ihastui kovasti isän kk saksanseisojanarttuun, kun taas isän sekarotuista se tuntui pelkäävän kuin rutto :D Kunnon metsälenkkijuoksutuksen päätteeksi tosin ei Sakkekaan ollut enää ihan hirvittävän pelottava ilmestys!

>> Roosa täytti 4kk ja painoa on jo 12,6kg!

>> Sorsastuskin alkoi ja Tilda pääsi taas töihin - sorsastuksesta se tosin jo vähän enemmän pitää ja aloituspäivän saldona oli haapana, tavi ja 3 heinuria, jotka Tilda kilttinä tyttönä nouti enemmän tai vähemmän mallikkaasti..

>> Tildan kanssa on käyty agitreeneissä, tänään on vika kerta alkeiskurssia jäljellä :/ Vaikka agility tuntuu olevan ehdottomasti kokeilluista jutuista Tildan mielestä kivointa ja se tuntuu siinä toimivan aika kivasti, niin on sillä vähän kunnioituksen puutetta tavallisia hyppyesteitä kohtaan, kun niissä on vain se yksi puomi - ja jos on kaksi peräkkäistä normihyppyä, niin toisesta se menee vain ali noteeraamatta koko estettä..

>> Namin kanssa käytiin vielä eilen West Wind Ranchilla harjoitusnäyttelyissä, kun Silja lähti sinne Maken kanssa, niin samalla kyydillä sitten mentiin mekin. Alkuun Nami seisoi hetken aikaa kuorma-auton lastaussillan edessä mietiskelevä ilme naamallaan (ja vähän säikkynä, kun Make yritti tehdä numeroa eikä ois ensin tahtonut kyytiin..), mutta sitten kipsutti varsin nätisti sisälle - ja näyttelypaikalla se meni takaisin autoon jo oikein mallikkaasti. Nuorten luokassa tuli II-palkinto, sijoitus 3/4 eli ei kivoja ruusukkeita :( Mut hyvä arvostelu tuli! Tuomarin oli Marianne Paavolainen.

>> Ollaan sunnuntaina menossa Roosan kanssa kanakoirien koulutusviikonloppuun ja oli kiva, kun nyt sit saatiinkin koirapaikka, vaikka ensin oli koirapaikat täys!

Lopuksi vielä Roosan 16vk poseeraus ja naamataulu.. kuvat on ottanut Kati Ketonen.

Hehkua!

2010-07-16T17:56:00.000+03:00

Kappas, heti kun Ilkalla on lomaa, en oo muistanu tännekään kirjoitella.. elämä on kyllä kivaa :))

Totesin tänään, kun harjasin ja nypin Namilta karvoja irti, että se voi olla oikeinkin hyvässä karvassa jo kahden viikon päästä! Sain siltä nyt oikeastaan kaikki pitkät, pitkät huitulat nypittyä pois, jolloin jäljelle jäi enää lyhyempää talvikarvaa, joka ei oo ollenkaan niin pahannäköistä kuin noi pitkät huitulat oli! Kun vielä pari kertaa nyppii siltä kurkkua ja vähän kylkiä, niin uskoisin sen olevan kohtalaisen edustavana :) Olen kyllä tyytyväinen! Sit mun piti mennä Namin kaa treenaan esiintymistä pellolle, mut Isto oli ehtiny vetästä aidat sen ympärille, joten tyydyin juokseen edestakas tiellä ja koettaa seisottamista. Täytyy kyl viel aika pal treenata ja koettaa keksiä, saisko poninmukulaa palkattua jollain sit ku se on hyvin. Nyt kun se ei malttaisi kamalan kauaa seistä paikoillaan ja se asennon hakeminen kestää..

Sitten toinen hehkun aihe on Roosa. Kun se on niin viksu. Eikä enää ees jännitä yhtään niin paljoa lenkillä vastaantulevia/samaan suuntaan ohittavia koiria! Se saattaa vähän kattella huolestuneena, mutta kun koira on menny ohi, niin tekis jo selkeästi mieli koettaa tutustua - sillä edellytyksellä, et ohittaja oli hiljaa ;) Lisäks Roosaan saa jo vähän katsekontaktia aika-ajoin ohittaessa ja eilen vahingossa paikallaanmakuutin sitä, kun kaks koirakkoa tuli mun selän takaa ohi.. ehdin juur takas Roosan luo ku eka koirakko meni ohitte, eikä Roosa noteerannu niitä mitenkään.

Viikon päivittelyt yhdellä kertaa!

2010-06-28T22:12:00.000+03:00

Otetaan vaikka ihan lyhyesti. Roosan paino on taas noussut hienosti, 1,1kg tuli 9vk ikäisestä 10vk ikäiseksi, eli painoa perjantaina oli jo 7,7kg! Viimeviikolla oli tullut myös sähköpostia, jossa yhden velipojan kuulumisia ja sillä oli siinä ilmeisesti joskus 9+vk ikäisenä paino ollut 7,5kg että aika hyvin meillä painoa vaikkei pullea olekaan, kun kuitenkin kyseinen velipoika oli muistaakseni pentueen "isoin".

Juhannuksena Tilda ja Roosa oli anoppilassa hoidossa, kun kaatosateiselle mökkipihalle niitä ei oikein viittinyt ottaa paleltumaan, kun mökkiin ei omistajan allergisuuden takia olisi voinut koiria päästää. Pääsivät sentä sitten lauantaina kun oli nätempi keli, niin vähän juoksentelemaan sinne mökkitontin metsiin ja kallioille sekä uiskentelemaan Kolmikkaanjärveen. Tai no, Tilda uiskenteli kepin perässä ja Roosa tipahti kerran laiturilta, kun Tildaa houkuteltiin hyppäämään siitä veteen ja se saatiinkin "hyppäämään", mutta vieressä touhunnut pikkuneiti humpsahti sitten myös järveen.. onneksi saatiin nopeasti noukittua ylös sieltä, eikä suuria pelkotiloja jäänyt - meinaat sunnuntaina kun oltiin iltalenkillä taas käymässä tuossa läheisellä rannalla, meni Roosa ihan itse uimaan peräti kolme kertaa! Tosin se teki jotain puolen metrin pistoja, mutta ui kuitenkin, vapaaehtoisesti - ehkä vielä vähän kiireisen näköisesti, mutta ei räpistellyt pelokkaasti!!

Tänään oltiin koko päivä maalla ja koska oli lämmin kaunis keli, oli koiratkin lähes koko päivän ulkona. Roosa kiusasi vuorotellen Tildaa ja vuorotellen Näpsyä, sai välillä hepulikohtauksia ja juoksi vain täyttä vauhtia suuntaan x, y ja z.. Kävi se myös saattamassa Make-vuoniksen kuorma-auton kyytiin ja hoisi Namin meikäläisen seurana. Tai no, pyöri jaloissa ja haukuskeli, yritti välillä saada Namia leikkimään, sai taas hepulikohtauksen ja juoksi täpöä ympyrää mun ja ruohoa natustavan ponin ympärillä haukkuen ja lysähti sitten Namin takajalkojen viereen keräilemään voimia. Aina kun Nami heilautti häntää, Roosa haukahti. Roosa sai myös osansa pesusta, kun Namin suihkuttelin tallissa, koska pyöri kokoajan jaloissa.

Nami-ressukka oli jostain saanut pienen haavan toisen takajalan säären etuosaan, samoin sillä on aavistuksen verran jotain rivimäistä ihottumaa takajalkojen vuohiskuopissa.. huomenna täytynee täten käydä ostelees vähän Cothivetiä ja jotain salvaa takasiin. Muutoin neiti oli taas oikein hieno, seisoi hievahtamatta koko pesun ajan, ainoastaan selkäänsä vähän köyristeli, eikä ollu millänsäkään, vaikka päänkin suihkuttelin! Sen jälkeen vielä sumutin sen ShowShinellä, eikä sanonut siitäkään mitään! Ei myöskään häiriintynyt vähääkään noista Roosan hepuloinneista, haukkumisista ja jaloissa leikkimisistä.

Tildan kanssa oltiin agilityssä, mutta neiti oli kyllä kuumuudesta johtuen melko vetämätön, vaikkakin välillä leiskahti muutamaksi sekunniksi vauhtiin.. mentiin tänään rata, tai periaatteessa kaksi, kun mentiin sama rata molempiin suuntiin. Ensimmäisellä kierroksella järjestyksenä oli hyppy-> A-este-> hyppy (tämä mutkassa) -> kepit -> putki -> hyppy (mutkassa) -> pituus -> puomi. Toisella kierroksella mentiin siis sama, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Molempiin kierroksiin mennessä tuli vähän omasta reitistä riippuen 1-2 valssausta. Tilda-ressukka kuumissaan meni ekalla kerralla jo ekasta esteestä alitse.. toisella yrittämällä meni yli, mutta sitten kaksi kertaa hyppäsi A:lta kesken ylösnousun alas. Kolmannella kerralla ohjasin hyvin tarkkaan sen menoa tosi likeltä ja kepeille asti meni hyvin, niillä vauhti vähän hiipui, mutta taas putki mentiin edes kohtalaista vauhtia ja siitä eteenpäin melko kivasti. Toisella kerralla jouduttiin puomi ottamaan uudelleen, kun Tilda alastulossa hyppäsi puolessavälissä pois, sitten mentiin aika kivaa vauhtia kepeille asti (ja hypyn ja sen jälkeisen putken välissä mä onnistuin tosi hienosti vaihtaan puolen vauhdissa!!) , jossa oli taas vähän nihkeyttä havaittavissa, mutta sitten taas niiden jälkeen loppurata menikin kivasti! Ihan lopuksi saatiin vielä treenailla puoli-itsenäisesti haluamiamme juttuja ja itse tyydyin vain hypyttämään Tildan renkaan lävitse molemmista suunnista, ettei toinen läkähdyksissään täysin menetä mielenkiintoa touhua kohtaan.

Sellaista meillä lyhykäisyydessään!

Roosan kuulumisia

2010-06-21T22:01:00.000+03:00

Laitetaan nyt katsaus myös pienen koiran elämään! Perjantaina oli punnituspäivä ja kilon verran oli tullut viikossa taas painoa lisää - nyt olen kylläkin lisännyt hieman ruokamäärää, kun tuntui siltä, että meinasi käydä vähän turhankin hoikaksi (sitä kun on tottunut luuviulu-Tildaan, niin on kovin hankala miettiä näitä juttuja! Joskin nythän Tildakin on vihdoin saanut vähän lihaa luidensa päälle, eikä kaikki kylkiluut paista jatkuvasti..). Kyllä se tuntuu myös korkeutta ja pituutta kasvavan ihan kohisten, puhumattakaan naamakarvoista :D Ja mitä enemmän kodiksi se käy, sitä enemmän se saa hepuleita ja yrittää toimia hyperriiviönä!

Perjantaina matkustettiin Lohjalle Roosan, Tildan ja Pinjan kanssa (Ilkka jäi kotiin, kun oli töissä lauantaina), siellä Roosa teki lyhyttä tuttavuutta pikkuveljeni kummien koiravanhuksen kanssa - saatiin positiivinen koirakokemus \o/ Yövyttiin mein mutsin luona, jossa Roosa uskalsi kavuta liukkaat melko korkea-askeliset portaat ylös, muttei uskaltanut tulla alas (oikeastaan ihan hyvä, ettei taita niskojaan) ja sitten se aina vinkui siellä portaiden yläpäässä, että joku tulisi pelastamaan. Lohjalla oli myös erittäin herkullisia etanoita ja kuivia kastematoja, sekä kovin hauska kissanlelu (sellainen pieni "puu" jossa kuminauhan päässä pörröpallo) kunnes se hyökkäsi päälle ja sitten sitä piti kovasti haukkua..

Matkat edestakaisin sujui oikein hienosti, ihan alkumatkasta Roosa hieman vinkui, mutta sitten asettui Pinjan vaunukoppaan nukkumaan - vaunut kun olivat takaluukussa koirien kanssa. Pikkuhiljaa pörrönaama osaa myös istua odottamaan paikalleen, eikä ole kokoajan änkeämässä väliin, kun koettaa saada takaluukkua kiinni. Remmilenkeillä Roosa kulkee jo melkoisen hienosti, etenkin jos Tildakin on mukana matkassa edellä/perässä (tilanteesta riippuu, onko parempi että menee edellä vai tulee perässä) tai jos käydään vain ihan lyhyesti pyörähtämässä tuossa tienvarressa, ettei aina pissattaisi vain pihalle.

Harmikseni täytyy kyllä se todeta, että tässä ihan omalla pihalla tänne-kutsu tuntuu olevan välillä vähän yhdentekevä, kun naapureiden pihoilla on niin paljon hyviä tuoksuja (molemmin puolin asustaa kissat..), mutta heti vähänkin vieraammassa paikassa ollessa tulee Roosa kyllä nätisti kutsusta luo. Istumista ja istuen odottamista on harjoiteltu sisällä jonkin verran, kontaktiharjoituksia jatketaan kokoajan ja maahanmenoharjoituksetkin ovat alkaneet. Kaikkea kuitenkin maltilla ja vähän kerrallaan. Kokoajan useammin ja useammin Roosa suuntaa itse eteiseen päin kun pissahätä yllättää ja jos ehtii juosta oven suunnalle itse kun pieni alkaa näyttämään hätäiseltä, tulee se riemukasta vauhtia perässä ja odottaa pääsevänsä ulos pissimään.

Muutaman kerran se on saanut nyt myös oikein kunnollisia pentuvillihepuleita. Meillä kun pääsee juoksemaan hyvin ympyrää ruokailutilan ja olohuoneen erottavan seinän ympärillä, juoksee Roosa ihan täyttä vauhtia aina ensin siinä rinksaa, sitten se rupeaa juoksemaan edestakaisin olohuone-keittiö, olohuone-makkari, keittiö-eteinen jne. Tänäänkin se lopulta lysähti huohottaen eteisen matolle vähän lepäilemään, kun rallitteli niin kauan!

Tilda tykkää agista ja on huumorikoiriakin..

2010-06-21T21:35:00.000+03:00

Tänään oli siis taas agilitypäivä, kolmas kerta ja yhä vain Tildan mielestä kovin mukavaa! Ihan mahtavaa, kuinka se tuntuu tykkäävän ja on innoissaan! Tänään otettiin pari uutta juttua, kertailtiin muutamaa vanhaa ja tesmattiin jo lyhyttä "rataa". Ensimmäisenä otettiin putki ihan pelkilteen ja se nyt oli jo ihan vanha tuttu juttu, mutta sen jälkeen tuli mennä sarjana hyppy-putki-hyppy. Kun ohjasin oikealta puolelta, meni Tilda mahtavasti ja teki työn suorilta niin kuin kuuluikin ja olin ihan Naantalin aurinkona.. kun sitten kokeiltiin samaa vasemmalta puolen ohjattuna, oli taas lieviä vaikeuksia - ensin Tilda päättikin puolessavälissä putkea, että palaakin takaisin lähtökohtaan. Toisella yrittämällä mentiin putkestakin hienosti, mutta sitten se esteen ylitse meno olikin hankalempaa ja Tilda hyppäsi johteen ylitse. Kolmas kerta toden sanoi ja kun pingoin pirusti Tildan hävittyä putkeen, ehdin juuri sen verran esteen toiselle puolen, että Tilda tajus sen esteen olevan ylitettävien listalla, ei johteen..

Tätä seurasi taas helppo juttu, kokeiltiin muuria (vai oliko se ees senniminen?) ja eihän siinä ollut mitään kummallista tai ihmeteltävää. Kepeillä mentiin välillä jo oikein kivasti, mutta sitten Tilda rupes turhan ahneeksi eikä meinannut enää irrota meikäläisen kädestä ollenkaan, polvella hieman avittaen saatiin kuitenkin sitten taas loppumatkakin vähän rullaamaan. Ehkä ens kerralla saadaan jo koko matka rullaamaan hyvin! Toisena uutena juttuna oli a-este, joka tuntui olevan Tildalle taas yksi mahdollisuus kaahottaa innoissaan puolipäättömästi - sain aikalailla tehdä töitä ja melko törkeästikin hidastaa sen vauhtia omalla ruumiillani, että saatiin myös alastulon kontakti hoidettua.

Lopuksi sitten otettiin vielä alun pienoisrata molemmin puolin ohjattuna. Tälläkin kertaa oikealta puolen ohjattuna Tilda meni oikein kivasti ja suoritti homman kotiin, mutta vasemmalta puolen ohjatessa ilmeni taas muutama ongelma.. huumoria siis saatiin peliin, kun Tilda ensimmäisen esteen hienosti suoritettuaan hyppäsikin putken päälle ja jatkoi matkaa sitä pitkin juosten. Tässä vaiheessa ei kenelläkään katsojista kestänyt pokka, eikä myöskään itselläni. Sain jonkun aikaa keräillä itseäni, että päästiin yrittämään uudelleen.. nyt homma onnistuikin sitten jo toisella yrittämällä ilman kummempia kommelluksia, vaikkakin minulla ainakin oli vielä pitkään nauru herkässä kun katsoinkaan Tildan suuntaan..

Iltalenkki rannalle

2010-06-17T23:00:00.000+03:00

Käytiin tänän iltalenkillä tossa n. kilsan päässä järven rannalla. Roosa liikkui paljon paremmin (ylläri..) eteenpäin myös kotoota poispäin mennessä, ku alkumatkan kävelin sen kanssa Tildan ja Ilkan (+ vaunujen) perässä - silti se ei vetänyt pahemmin, ainoastaan muutaman kerran vähän nykäisi, kun loppuikin naru kesken. Se ei edes pysähtynyt istuksimaan pahemmin autojen ajaessa ohitse, ainoastaan kun yks rekka meni, niin jänskätti aika paljon ja joutui vähän istuun ja miettiin asioita. Sitten tossa about puolessavälissä matkaa tuli ehkä lähialueen rasittavimmat koirat vastaan. Kaks japaninpystykorvaa (eiksne ollu niitä minisamojedejä?), jotka haukkuu kokoajan ja ihan kaikelle - ja kun koiria on näkyvissä, niin aina vain villimmin. Onneks ne tuli sivutietä edes kohtalaisen matkan päästä, mutta en ehtiny Ilkalle huutaa, että odottaisivat Tildan kanssa, kun Roosa oli jo sitä mieltä, et nyt paras asia olis lähteä vaan suorinta ja nopeinta tietä kotio.. raukkapieni oli niin hädissään, ettei edes herkut kelvanneet, mutta kun Ilkka ja Tilda vähän tulivat takaisinpäin vetoavuksi ja houkuttelin ja suostuttelin Roosaa etenemään, päästiin pahojen koirien "ohitse", jonka jälkeen siirryttiin kulkemaan etummaisiksi, ettei Roosa kiskonut hädissään kokoajan Tildan jalkoihin itseään.

Loppumatka rannalle meni vähän väliä Roosaa liikkeelle maanitellessa, vaikkakin kulku rupes vähä kerrallaan etenemään paremmin, mitä kauemmas pahoista pelottavista räksyttäjistä päästiin. Rannalla sitten alkoi jännitys hälvetä ja riehumeininki nousta ja meno oli kanssa sen mukaista! Tilda kävi vähän keppiä hakemassa vedestä ja Roosa koetti Tildalta saada aina kepin, välillä juostiin muuten vaan kunniakierrosta joko rantaviivaa pitkin tai vähän kauempanakin vedestä, rannalta kaivettiin kaikkia aarteita esille ja välillä vähän kasteltiin myös tassuja! Kerran Roosa juoksi myös ihan hirmuista vauhtia suoraan kohti ulappaa, kunnes taisi tajuta, että on jo rintakehää myöden vedessä :D Sitten palattiin rantaan hippulat vinkuen ja pitäydyttiin taas vain varpaiden kastelussa.

Kotimatka sujui alkumatkan jänskätystä lukuunottamatta paremmin, yhdessä kohtaa joku paha talossa haukkuva koira nosti jännitysmomenttia, mutta siitä uskallettiin kyllä ohitse paljon ripeämmin kuin valkoisista paholaisista. Hieman jouduttiin viimeisen puolikkaan aikana jopa pysähtelemään, kun Roosa tajusi että nyt on nokka kohti kotia ja tuli kiirus, mutta kyllä se tuntuu kohtalaisen hyvin jo äkkäävän, että remmi kireällä ei kuljeta. Eikä kotimatkalla tarvinnut pysähtyä miettiä yhdenkään auton ohittaessa, että onko homma nyt liian jännää vai ei! Kotopihalla pääsi sitten vielä hetkeksi rentoutumaan naudanluuta järsiessä, kunnes oli aika tulla sisälle torkkumaan ennen iltaruokaa.

Kaikki nettiin päässeet kuvat reissusta: http://hmakitulokas.otukset.fi/kuvat/Koiruuksia/!

Toinen agitus!

2010-06-15T16:48:00.000+03:00

Meillä oli siis eilen Tildan kanssa toinen kerta agilityä! Tällä kertaa Tilda oli jopa vähän kiinnostuneempi myös palkasta, joka tuotti sitten omat pienet ongelmansa kepeillä, mutta muutoin täytyy kyllä todeta, että on se "ylittänyt" itsensä! Ehkäpä tuollainen vapaamman oloinen harrastus on sitten vain sen mieleen! Tällä kertaa toki kertailtiin ensimmäisen kerran juttuja hieman, mutta kokeiltiin myös muutamaa uutta juttua. Mukana oli nyt ryhmän viideskin jäsen, jonka toiminta vaikutti välillä melko mielenkiintoiselta.. :D No joo, ehkä meidänkin toiminta on joidenkin silmään ihan tuskastuttavaa katseltavaa. Eikä se nyt sentäs yhtään niin raskas pari ole kuin tuo pikkuterrieri emäntänsä kanssa.

Otettiin ensimmäisenä taas ihan vain yksittäinen este molemminpuolin ohjattuna "lämmittelyksi", Tilda oli hieno ja toimi kuten pitääkin - tosin onhan sitä nyt hyppy-käskyllä hypyytetty aika paljon ja yksinkertainen tehtävä, mutta kuitenkin. Seuraavaksi otettiin putki, joka meni myöskin molemminpuolin ohjattuna oikein mallikkaasti ja vauhdilla. Tämän jälkeen otettiinkin vähän uutta juttua ja kokeiltiin pituusestettä. Ensimmäinen hyppy meni hieman plörinäksi, kun Tilda astui viimoisen korokkeen (vai mikskä niitä pitäis sanoa??) päälle, mutta sen jälkeen onnistuttiin hyvin molemminpuolin ohjattuina ja jäi vielä hyvin pituutta käyttämättäkin hypyissä!

Keppien kohdalla sitten tulikin jo melkein ongelmaksi se, että namuset kelpasivatkin oikein hyvin tällä kerralla.. meinasi pari väliä mennä plörinäksi, kun Tilda seurasi vain toista kättäni, eikä ollenkaan toista, mutta otettiin sentään niin rauhallista tahtia vielä kepeilläkin, että sain korjattua Tildan oikeasta välistä hyvinkin ajoissa. Mentiin jo 12 keppiä perätysten ja loppupäässä Tilda melkein kulki jo vähän samaan tyyliin kuin "oikeat" agilitykoirat - vaikkakin tiiviisti ohjattuna, mutta silti. Tehtiin tämäkin "molemminpuolin" ohjattuna ja totesin, että ehkä tuo sittenkin oppii asioita kohtalaisella tahdilla, kunhan sitä vain vähimmässäkään määrin kiinnostaa opittavana oleva asia.

Toisena uutena juttuna oli rengas, jonka meno vähän jänskätti, koska tuntui olevan muille melko hankala (pienet koirat ei suostuneet menemään ja isommat jotka oli joskus ennenkin menneet, pyrkivät kokoajan ohi..). Kuitenkin kun jätin Tildan toiselle puolelle rengasta odottamaan ja menin sitä toiselta puolen kutsumaan käsi hyvin likellä renkaan aukkoa, tuli se molemmilla yrityksillä hienosti lävitse! Viimeisenä tehtävän otettiin taas puomi, jolle Tilda oli taas singahtamassa ihan tolkutonta vauhtia ilman mitään päätä tai häntää tekemisessään! Ensimmäisellä kerralla pidin taas pannasta kiinni ja himmasin menoa alastulon yläpäähän asti, ja kun se suostui alastulon tulemaan edes kohtalaisen rauhassa ilman kiinnipitelemistä, uskalsin toisella yrittämällä antaa sen kulkea vapaana. Vauhti pysyi jotakuinkin aisoissa, mutta sain kyllä pitää kokoajan namikättä Tildan edessä, tai muuten se olisi ihan varmasti pyllähtänyt alas sieltä puomilta.

Kyllä meistä vielä agilitykaksikko tulee!

Roosa sen kuin kasvaa ja kehittyy!

2010-06-11T21:35:00.000+03:00

Johan se nyt tietty on viikon meillä asunutkin :D Mutta kyllä se vaan kasvaa kohisten! Kaverit on kuvistakin sanoneet, että kasvaa ja Ilkka on väittänyt, että on kasvanut, mutta musta tuntuu, et se on aina yhtä pieni nöpöläinen.. punnitus kuitenkin sanoo muuta, vaikka mielestäni tuolla on kuitenkin uuma hieman hoikentunut. Kuitenkin tänään punnitsin ja tällaista tulosta sain:

04.06.2010 ikää 7vk, paino 3,8kg
11.06.2010 ikää 8vk, paino 5,6kg

Eli ohhoh! No, muistelen kyllä, että Tildakin otti painoa yli kilon verran kahdeksanviikkoisesta yhdeksänviikkoiseksi, mutta on se silti hurjaa! Ja meno senkuin raisuimmillaan vain raisuuntuu! Koirat sai tänään kiskottua sekä Pinjan kirahvilelulta, että koirien hirvilelulta hännät irti, kun toinen pitää päästä kiinni ja toinen hännästä ja sitten möristään ja kiskotaan. Kotipihassa alkaa Roosakin jo tekemään vähän myös omatoimista pihantutkintaa, jos ollaan siis tuossa yleisellä pihalla - omalta etupihalta se ei kyllä mihinkään lähde.

Hihnassa kulkemisen opettelukin on edennyt jo siihen, että päästään kulkemaan jo pidempiäkin matkoja (no okei, oon käyny tossa n. 350m päässä), suurimman osan ajasta Roosa kulkee aikalailla tossa vierellä pomppien, välillä yrittää vähän "väärältä" puolelta ohi ja jos auto tulee vastaan, täytyy istahtaa penkalle miettimään, että täytyykö pelätä vai ei. Kotiopäin tullessa sitten taas autojen vastaantuleminen tuntuu olevan hirvittäväisempi asia, kun muutoin kiirus olisi kovempi. Kerran sain tänään tuossa pysähtyä, kun naru kiristyi, mutta hyvin nopeasti Roosa kääntyi ja tuli luokse ja matka pääsi jatkumaan kiskomatta.

Olen tässä myös mietiskellyt, että jos Roosa pysyttelee ees puoliksi yhtä nopeana ja innokkaana oppijana kuin mitä se nyt tuntuu olevan, niin sen kouluttaminen tulee olemaan rutkasti helpompaa kuin mitä tuon yltiöitsenäisen ja hankalasti motivoitavan Tildan kouluttaminen oli/on. Tosin se varmasti myös aiheuttaa sen, että hommat täytyy suunnitella entistä tarkemmin, ettei tule vahingossa vahvistettua väärää käytöstä!

Agitusta ja shoppailua!

2010-06-08T14:39:00.000+03:00

Eilen piti iltapäivällä kiirettä! Tai no, kiirettä ja kiirettä, mutta kuitenkin. Pakattiin ennen kolmea koko perhe (Ilkka, minä, Pinja, koirat) autoon ja lähdettiin kaupungille. Käytiin ensin ostaas kuitutähtäin (vaimikäsenytoli?) mun haulikkoon, sitten divarissa kaupitteleen kirjoja ja sen jälkeen pääsivät koiratkin touhuamaan. Ajettiin auto Statuksen parkkikselle ja purettiin koko lauma autosta ulos. Ilkka otti Pinjan kantaakseen ja minä otin koirat luotsattavakseni. En oikein tiedä, että onko Roosa hokannut narussa kävelyn, mutta taas se kulki oikein nätisti, vähän välillä epäröiden kaupungin ääniä kuullessaan. Aiemmatkin narussakävelykerrat se on kulkenut aikalailla vierellä, ainoa missä sitä on pitänyt opastaa, on että kuljettaisiin vasemmalla puolella taluttajaa. Suuntasimme Epeleihin, koska olin luvannut käydä Roosaa esittelemässä mahdollisimman pian jonka lisäksi Tilda tarvitsi ruokaa ja ajattelimme ostaa myös koiraportin keittiön ovelle.

Roosa oli oikein tomerana Epeleissä ja olisi kovasti halunnut tutkia kaikki herkkulaatikot - ei se rapsuttajista niin välittänyt, mutta Tilda hoiti kyllä rapsuteltavana olemisen Roosankin edestä. Kovasti pientä neitiä kehuttiin reippaaksi ja Heli jaksoi taas kerran Tildaa ihailla hyvän tovin ja kertoi uudelle työntekijällekin, että tahtoisi oman Tildan. Mikälie saakaan sakemmaniharrastajan tahtomaan pienen luppakorvaisen sakemannintyyppisen koiran.. Osoittipa Roosa myös hieman luonnettaan kun näytti vähän leikkimisen mallia Tildan kanssa siinä lattialla hurjasti samaan aikaan öristen. Vähän se sen jälkeen vielä kävi napsimassa työntekijöiden käsiä ja sitten olimmekin jo valmiita jatkamaan matkaa. Vieläkin Roosa pitää autossa jonkunmoista meteliä, mutta kokoajan se on hiljaisempi.

Tehtiin sitten Cittarin pihalla suurelle osalle porukkaa autonvaihto, kun Ilkka lähti maalle Ilarin kyydissä ja vei Roosan sekä Pinjan mukanaan, kun minä taas suuntasin Tildan kanssa kohti Pilvenmäkeä ja ensimmäisiä agilitytreenejä! Vähän meinasin heittää toivoni jo autolta lähtiessä, kun ei neitiä tuntunut kiinnostavan herkkunamit ollenkaan, eikä ihan kamalasti myöskään meikäläisen huhuilut - enkä narupalloa raaskinut ottaa vielä käyttöön, koska Tilda menee siitä taasen sitten helposti aivan ylikierroksille. Kentälle päästessä sitten kävin ekana laittamassa Tildan odottelemaan kun roudattiin esteitä radalle ja ohjaaja esitteli itsensä. Meitä oli neljä ryhmässä ja kaksi ensimmäistä hyppyesteitä kokeilevaa olivat ilmeisesti kyllä tehneet hommaa aiemminkin jonkin verran jossain muodossa, kun meni niin mallikkaasti.

Mietiskelin hetken, että pidänkö Tildan remmissä vai annanko tehdä vapaana ja päädyin päästämään vapaaksi - oli se sentään innostuneen oloinen siitä, että pääsee touhuamaan. Ensimmäinen tehtävä oli siis kahden perättäisen esteen hyppääminen molemmin puolin ohjattuna ja lopuksi esteiden takaa ohjattuna. "Normaalilta" puolen ohjattuna Tilda meni hienosti, mutta kun se joutui toiselle hyppykierroksella kulkemaan meikäläisen oikealla puolella, meni kaks ekaa yrittämää toisesta esteestä ohitse, vaikka koetin tilkitä tietä - kolmannella yrittämällä sitten seisoin johteen edessä ja Tildakin meni molemmista ylitse. Esteiden takaa ohjausta taasen en oikeastaan päässyt edes testaamaan, koska Tilda päätti ottaa hypyt jo ennen kuin ehdin "paikalleni".. no, hyppäsipä ainakin iloisesti ja mielellään!

Seuraavaksi testattiin putkea ja se meni ensimmäistä ohiajoa lukuunottamatta myös hyvin, eikä Tilda tehnyt pelkäämääni puolivälistä takaisin lähtöpisteeseen palaamista.. näyttipä se myös, kuinka putken päälle hypätään ja siinä tasapainoillaan tuon ohiajon yhteydessä - jotain sekin muistaa siis viimevuoden Seropileiriltä, kun leirikisojen vikana kohtana oli "omavalintainen temppu". Tämän jälkeen testissä oli kepit, joiden kohdalla kyllä yllätyin! Ensimmäinen yrittämä meni hyvin, ei yhtäkään ohiajoa, toisella yrittämällä kun koetettiin oikealta puolen ohjausta, lähti Tilda kerran haistelemaan lähellä olleita putkenpainoja, mutta kolmannella yrittämällä se meni taas hienosti! Kuitenkin kepit on vaikeat sinällään ja olin varma, että tuo vaan joko toljottaisi mua kuin halpaa makkaraa tai sitten suihkisi niin villisti menemään joka suuntaan, ettei hommasta tule mitään. Mutta se keskittyi ja selkeästi yritti tehdä oikein.

Viimeisenä asiana testattiin puomi ja tässä vaiheessa Tildalla alkoi olemaan jo turhankin kova into päällänsä, kun se ryntäsi siihen puomin "sillalle" kovaa vauhtia ja puolessavälissä tippui alas kun toljotti mua hosuessaan.. uusintayrityksellä pidin sitten kaulapannasta kiinni ja himmasin vauhtia (sekä pidin Tildan siellä puomin päällä, tai se ois varmaan taas hösännyt itsensä vahingossa alas), mutta jouduin silti kyllä aika rivakasti kulkemaan, että homma pysyi kasassa - tuolla tavalla korkealla kulkevaa koiraa on yllättävän hankala hallita pannasta kiinni pitäen ja jos taasen oisin hihnan laittanut, se ois aika varmasti tipahtanut. Otettiin vielä toinen "onnistunut" kerta pannasta pitäen ja saatiin olla tyytyväisiä päivän antiin. Jäin kyllä innolla odottamaan jatkoa ja Tildallakin oli selkeästi oikein hauskaa!

Ajelimme sitten maalle, jossa Tilda pääsi pihalle narun päähän ja menin sisälle vahtimaan nukkuvaa Roosaa ja herännyttä, e-rit-täin kiukkuista Pinjaa. Kun lapsi oli saanut ruokaa mahansa täyteen, muuttui se toki sävyisämmäksi ja kun laitoin sen lattialle touhuamaan vatsalleen, siirtyi Roosa hetimmiten nukkumaan sen kylkeen kiinni, päätään Pinjan selän päällä pitäen. Mervi kotiintullessaan otti sitten vahtivuoron Pinjasta ja jätin Roosan nukkumaan sisälle kun itse suuntasin ulos, päästin Tildan irti ja menin hakemaan Namin harjattavaksi. Sain kyllä todeta, että kyllä se kait vielä kesän aikana saa kesäkarvan loihdittua itselleen, kun tuntuu, että alkaa jo useammasta paikasta pilkottamaan lyhyt karva! Mervi oli tullut Namia harjaillessani Pinjan ja Roosan kanssa ulos ja kävin taas vähän tutustuttamassa pentua ja varsaa toisiinsa. Sitten Roosa sai keskittyä Tildan kanssa painimiseen ja sille ärhentelyyn ja kyllä ne kovaa meteliä pitivätkin telmiessään! Kerran Tilda rupesi vähän turhan kovakouraiseksi (tai sitten sillä meni hermot Roosan isotteluun), mutta kohta taas leikki jatkui..

Kotiutuminen jatkuu ja maailmaan tutustuminen alkaa

2010-06-06T12:12:00.000+03:00

Eilen Roosalla oli jo selkeästi kotoisampi olo, vaikka vieläkin välillä hieman itkettää. Nyt kuitenkin se ryhtyy jo leikkimään niin leluilla kuin Tildankin kanssa, niin sisällä kuin ulkonakin. Kotipihalla voidaan jo kierrellä oman etupihan ulkopuolellakin ilman itkuvirttä, mutta vielä kuljetaan kovin pitkälti joko Tildan, Ilkan tai minun kantapäissä kiinni heti kun ohitetaan etupihan puskat. Tosin illasta (ja tänään aamulla) uskalsi neiti jo tuossa yhteisellä pihallakin seikkailla vähän kauempanakin, mutta tiiviisti vahtii, missä muut ovat!

Sisällä parhaiksi unipaikoiksi ovat muotoutuneet sohva, Pinjan oleskeluviltti ja makuuhuoneeseen Roosaa varten tehty vilttikasa, joka siirretään kehtoon sitten kun tuo pääsee sinne omin avuin kiipeämään. Toki lattialla kelpaa melkein mikä tahansa muukin paikka, jos siellä vain joku ihmiseliö istuksii ja sen jalkojen viereen pääsee käpertymään - mutta Pinjan vieressä on yhä paras paikka nukkua. Ehkä se on lohdullisen kokoinen ja tuo jossain määrin mieleen pentuetoverit? Koska Pinjan kanssahan tuo mieluusti myös leikkisi, että jokin siinä vetää kovasti pientä koiraa puoleensa. Illalla Roosa itki sisällä vähän enemmän kuin päivällä, mutta on tuo jo paljon, paljon hiljaisempi kuin perjantaina! Tänään on ollut taas vähän levottomampi, kun Ilkka on ravannut sisälle ja ulos ja välillä Tilda sen mukana, kun ovat terassia pesseet. Nyt se rauhoittui sitten Pinjan seuraksi makuuhuoneeseen vilttikasalleen.

Eilen käytiin sitten Sukulassakin katselemassa uusia maisemia, kun kävin Namin harjaamassa ja Ilkka teki Rumpalin häkin loppuun. Siellä Roosa pysytteli taas erittäin tiiviisti kannoilla ja oli kovin hämmentyneen oloinen - ihmetteli alkuun anoppilan "isoa, valkoista karvaläjää", joka osoittautuikin sitten Näpsyksi ja Roosa nopeasti totesi, että sehän on kiltti vanha koira. Hevosia ei pelätty, joskin sain hieman töniä Einoa kauemmaksi ja houkutella Roosaa pois sen ja Namin tarhasta, Eino kun ei tahallaan pahaa tee, mutta saattaa vähän "kokeilla" etukaviolla, että mikäs tuo on. Ja kun tollanen ~165cm korkea hevonen vähän kokeilee, voi siinä käydä pennulla hassusti (vaikka eipä se Pupuunkaan sillon aikanaan osunut, vaikka tarhassa juoksi ja pomppi sen "ylitse" ihmetellessään, että mikä se on). Roosa sitten hengaili mun jaloissa ja välillä Tildan vieressä ruohikossa möyrien sen aikaa kun syöttelin Nami ja harjasin sen, Nami ei tuntunut edes huomaavan, että jaloissa hääri myös joku pieni koiranalku.

Kotona sitten nukutti hyvin maaseutureissun jälkeen, autossa kun ei ehdi huutamiselta nukkua.. illemmalla kävi myös muutama kaveri kylässä ihastelemassa Roosaa ja kun saatiin Pinja nukkumaan ja kaveritkin olivat lähteneet kotiin kävin Roosan kanssa vielä hieman tuossa tien toisella puolella metsikössä käpöstelemässä ja matkan sinne ja sieltä pois vähän harjoiteltiin hihnassa kulkemistakin. Jos sitä nyt harjoitteluksi voi sanoa, kun toinen tulee niin nätisti tuossa vieressä muutoinkin, mutta hieman ohjailin kyllä hihnan kanssa välillä, että pieni pysyi vasemmalla puolella, eikä mennyt tien puolelle. Metsässä ei vielä yhtään mietitty hajuja ja muuta, kun pompittiin kantapäillä ja vinguttiin, mutta tehtiin vain pieni pyörähdys ja ehkä jos tänään käydään myös, on paikka jo tutumpi ja Roosa uskaltaisi vähän tutkiskellakin paikkoja!

Laittelin uusia kuviakin taas sitten eiliseltä http://hmakitulokas.otukset.fi/kuvat/Roosa..

Roosa tuli taloon

2010-06-04T12:55:00.000+03:00

Käytiin eilen hakemassa Tildalle "pikkusisko", kauan ja hartaasti odotettu uusi perheenjäsen. Kyseessähän on tietenkin karkeakarvainen saksanseisoja, narttu (kuis muutenkaan?) Roosa, joka viralliselta nimeltään on Honkahovin Ramona. Samointein kun lähdettiin kasvattajan pihasta, rupesi itkuvirsi joka kesti yli 30km matkan kunnes pieni nukahti. Korvat oli mennä lukkoon ja ihmeteltiin, et miten Pinja pystyi nukkumaan ihan tyytyväisenä takapenkillä, kun ressukka ulvoi, vinkui ja välillä vähän haukahtelikin. Hiljaisuus oli ihana sen aikaa kun Roosa nukkui, ja kun se taas vajaat 10km ennen kotipihaa heräsi, rupesi samointein taas itkuvirsi soimaan..

Tilda suhtautui yllättävänkin tyynesti pienokaiseen, kun tietää, että se saattaa koettaa vain täysillä jyrätä yli kerran - toisen - kolmannen jne. TAI käydä suorilta läppäsemässä tassulla päähän. Naapuristakin tultiin heti katsomaan pentua, kun meidän ulkonaoloa ei voinut olla kuulemattakaan :D Sisällä jouduttiin vähän aikaa pitämään Tildaa kiinni, ettei se jyrää pentua ja toisaalta iltarasvauksessa olevaa Pinjaa, mutta kun Pinja saatiin lattialt pois, pääsi Tildakin irti. Kerran se vähän säikäytti Roosan vauhdikkaalla lähestymisellä, mutta nopeasti tottuivat toisiinsa ja alkoivat jopa tapailemaan jotain leikinpoikasta.

Iltaruoka maistui molemmille hyvin, oli kyllä huisia katsella Roosan syömistä, kun Tilda on ollut aina niin nirso ja hidas ruokailija - Roosa taas periseisojamaiseen tyyliin hotki ruokaa sisäänsä minkä ehti. Ruokailua ja nukkumista lukuunottamatta ei pikkainen pahemmin hiljaa ole ollut vielä tähänkään mennessä, tosin on sen volyymitaso jo hieman laskenut ja malttaa välillä vähän keskittyä leluihinkin, jolloin ei viitsi pahemmin ulvoa ja vikistä. Meikäläisellä meni yö sellaisilla 2h unilla, mutta yllättävän virkeä olo siihen nähden on kyllä. Täytyy ihmetellä, että Pinja nukkui ilman ongelmia, kun Roosa käytännössä korvan vieressä vinkui ja ulvoi puolen yötä..

Ulkosalla oleminen uudessa ympäristössä on ollut aika jännää ja vähän pelottavaakin - tuossa meidän asunnon etupihalla uskaltaa Roosa olla jo varsin rauhaksiin, mutta muualla tässä rivarin pihalla käyskennellessä se kyllä säntää pian omalle pihalle, jos jostain kuuluu jotain pelottavaa - tai tiellä menee vähän äänekkäämpi auto. Pääsipä Roosa aamulla tutustumaan myös päätykämpän karjalankarhukoirauros Jeriin, jonka kanssa Tilda on ottanut aina mahdollisuuksien mukaan leikkituokioita. Jeri on urokseksi melkoinen kanaemo ja oli ollut kuulemma illan ja alkuyön kovin levoton ja ravannut ikkunassa katselemassa, että kenellä on hätä aina kun kävimme Roosan kanssa ulkona :D

Tuossa kun saatiin Pinja päiväunille käytiin vähän takapihan puoleisessa metsässä pienellä tutkimusretkellä ja nyt on Pinjan lisäksi niin Roosa kuin Tildakin simahtaneet, Roosa Pinjan köllöttelyviltille ja Tilda uudelle asemapaikalleen keittiön pöydän alle.

Kuvia Roosasta on nähtävissä http://hmakitulokas.otukset.fi/kuvat/Roosa !

Reissumies-Pupu

2009-04-17T19:33:00.004+03:00

Pupulla oli eilen jännä ilta! Ilkka halusi maalle tekemään puuhommia ja minä olisin halunnut ulos Tildan ja Pupun kanssa, niin tehtiin kompromissi - pakattiin koira ja kani autoon ja lähdettiin reissuun! Kohteena siis Ilkan vanhempien tila Sukulassa, ajomatka 15 minuuttia.

Pupu peri autossa Tildan vanhan paikan (nyt kun Tilda on jo pidemmän aikaa matkustanut turvavöissä takapenkillä), eli hantin jalkatilan. Automatka vähän jännitti, mutta onneksi Pupu on urhea miekkonen!

Ensin päästiin maalla tutustumaan Ilkan mammaan ja siellä Pupu sai kurkkua syödäkseen ja sai lepäillä pöydän alla matkarasitusta pois sillä aikaa kun minä juorusin ja katsoimme Kotikatua.. Mammalta lähtiessä Pupu pääsi sitten ulkoilemaan, kun Ilkan siskon koira oli sisällä, eikä ollut täten vaaraa, että joku yrittäisi syödä Pupun. Pupu tutkaili paikkoja, meni välillä niin lujaa, ettei kamera pysynyt perässä ja välillä pysähtyi kuusen alle natustamaan viimevuotista ruohoa..

Ulkona Pupu teki myös tuttavuutta Näpsy-labbiksen kanssa, mutta yhteispotretti onnistui vasta, kun menimme Ilkan vanhempien luo sisälle.

Sitten Tilda, Pupu ja Näpsy joutuivat suljetuiksi keittiöön, että Milli (se kolmas koira, joka varmaan pelkästään jo vahingossa innostuksissaan nirhaisi Pupun) sai käyskennellä myös talossa kohtalaisen vapaana. Kun kävin katsomassa, missä tunnelmissa oltiin, niin Pupu hieman jurotti, kun koirat makasivat toistensa vieressä ja makasi itse vähän matkan päässä kaksikosta..

Lopulta lähdimme iltakymmeneltä ajelemaan kotiinpäin ja kotona Pupulle kelpasi jännittävän illan päätteeksi omat pelletit omasta kupista!

Match Show Malminkartanolla

2009-04-13T19:43:00.003+03:00

Oltiin tänään mätsäreissä sittenkin Malminkartanolla, kun huomasin, että sielläkin sellaiset oli. Täten saimme auton isäni asuintalon pihalle ja pääsimme siitä kipittämään isän ja naisystävänsä seurassa mätsäripaikalle, eikä Ilkallakaan ollut ihan niin tylsää, kun oli vähän muutakin seuraa kuin minä ;) Sää oli kovin kylmä, mutta onneksi ohjelma eteni nopeasti ja sekarotuisten kehä oli heti 8 veteraanin muodostaman ryhmän jälkeen.

Tilda oli tänään paljon reippaammalla tuulella kuin Salossa perjantaina ja meni ehkä vielä viisi kertaa paremmin, kun mukana oli myös energiaa! Riitta myös kuvasi meidän kehässä olon kokonaisuudessaan, mutta valitettavasti ei vielä saatu videota esille, koska heidän kameransa mukana ei ollut ilmeisesti tullut tiettyä piuhaa, jolla videot olisi saanut siirrettyä koneelle :( Kuitenkin! Sekarotuisia oli mukavasti mukana, 13 kappaletta yhteensä, eli saatiin ihan kohtalaiset matsit aikaiseksi - lieneekö määrä Salon sekarotuisiin verrattuna Helsingin seudun koirakannan sekarotuisuudessa vai vain siitä, että sekarotuisille oli se oma tärkeä kehänsä? Lopputulos oli kohdaltamme hieno - PUN2, vaikka periaatteessa ykkös-sija olisi ollut yli-ihana, mutta toisaalta, pääsimme kipittämään takaisin isän luokse lämmittelemään, kun ei tarvinnut jäädä BIS-kehää odottelemaan..

Toivon todella, että saisin vielä jossain vaiheessa sen videonkin kaikkien nähtäville - täytynee soitella veljelle, että voisi käydä isän luona lähiaikoina, kun he ovat ensin saaneet hankituksi puuttuvan piuhan.

Tilda pääsi isän luona vielä leikkimään heidän sekarotuisen Saken sekä kk saksanseisoja Likan kanssa - ja kun kotiin pääsimme lähempänä iltaa, huomasimme, että olimme unohtaneet lukita Pupun vessaan yksinolonsa ajaksi, mutta se oli kaikesta huolimatta näyttänyt käyttäytyneen erinomaisesti, koska mistään ei löytynyt jälkiä tihutöistä :)

Match Show Salossa

2009-04-10T19:32:00.003+03:00

Jepulis, nyt on kestänyt hieman viime kirjoituksesta, kun tämä emäntä ei ole pahemmin koneella aikaansa viettänyt. Tänään kuitenkin ajattelin vähän kirjoitella, hyvin lyhyesti.

Oltiin tänään Salossa mätsäreissä (kuvia toiv. myöhemmin), Tilda osallistui normikehään sekä mieheni kera Mies & koira-kilpailuun. Oltiin todella tyytyväisiä Tildan käytökseen kehässä, sen keskittymiskyky seisomisessa on kasvanut hurjasti sitten viime syksyn, eikä se ruvennut ekan minuutin jälkeen nuuskimaan paikkoja. Juokseminen nyt oli ehkä hieman laiskaa, mutta etenkin Ilkan kanssa Tipu piti ihanasti kontaktia yllä ja meni muutenkin aivan upeasti - meikäläinen oli kateudesta vihreä, mutta kyllä huomaa, kumman koira neiti enemmän on..

Ihmettelin sekarotuisten vähyyttä koko näyttelyissä - koiria oli mukana yli 150 ja olisinkohan yhden varmasti sekarotuisen sieltä porukasta lisäksemme bongannut! Mistä ihmeestä tämä johtui, siitäkö, että sekarotuisille ei ollut omaa kehää? Vai olinko vain puusilmä, enkä sieltä koiravilinästä nähnyt niitä muita x-rotuisia? No juu, kehissä ei siis menestystä, Mies & koira-kilpailuissa ilman palkintosijaa, normikehässä jotain samojediä tms. vastaan sininen (vaikka omasta sekä mieheni mielestä vastakilpailija ei oikein käyttäytynyt..) nauha ja sinisten kehässä ilman palkintoa. Harmittaa sinällään toki, että koira kulki kohtalaisen kivasti ja seisoi erinomaisesti, oli kaikin puolin mallikelpoinen - eikä sitä voinut sanoa kaikista muista kilpailijoista. Mutta koskaan ei voi tietää, mitä tuomarit katsovat ja arvostavat, ja että mahtoiko tässä tapauksessa myös roduttomuus vaikuttaa..

Noh, seuraavan kerran mahdollisesti maanantaina Nummelan mätsäreihin, ensi viikonloppuna Hämeenlinnaan ja sitä seuraavana Forssaan..!

Kaikki kuvat © Sanni Sirkiä

Pupukin heitti vapaalle!

2009-02-22T17:47:00.002+02:00

Tai no, on se sen tehnyt useamminkin, mutta tällä kertaa sain ikuistettua sen (känny)kameraani! Ekan kerran ku se nukkui tuolla Tildan paikalla, mä jo pelästyin, et koira on käyny sen salamurhaamassa..

Löhöämistä ja pupun ulkoilutusta

2009-02-21T21:31:00.004+02:00

Tänään on ollut minun mielestäni übermukava päivä! Oon saanut vain löhötä työviikon päätteeksi ja toistaiseksi myös Tilda on sietänyt asian - joskin se on varmaan huomenna aivan järkyttävän kamala ja odottaa tuhottoman pitkää lenkkiä.. huomenna ois Salossa mätsäritkin, joihin tekis mieli lähteä, mutta mulla ei taida olla autoa käytössä, ku Ilkan pitäis päästä töihin :( Siellä ois saanu hyvin purettua koiralta ylimääräistä innostusta, ku ois ilmoittautumisen ja luokkien välis käyny katteleen ympärystöä ja ottanu vähän jotain pientä treeniä samalla.

Tänään on siis istuskeltu sohvalla, katseltu televisio ja ruokailtu. Tilda on päässyt lähinnä pissalenkeille ja Pupukin pääsi käväisemään ulkona. Nyt on myös molempien eläinten manikyyrit hoidettuna, kun eilen illalla leikkasin Tildan kynnet ja tänään sai Pupu luopua omistansa..

Ensin ötökät poseerasivat soffalla..

Sitten pupu pääsi ulkona kameran eteen, joskaan hyviä otoksia ei tullut..

Tilda komentaa pupua pois HÄNEN isinsä sylistä..

Viikon koirakuva: Tosiystävät

2009-02-18T19:54:00.000+02:00

Tämän viikon koirakuvan aiheena on "Tosiystävät", lajiin yms. katsomatta, eli tottakai Tilda ja Pupu haluavat jakaa kaikkien kanssa seuraavat kuvat!

Kaveriahan kuuluu pitää kainalossa..

Kaverin kanssa pitää välillä pussailla..

Ja välillä sen kanssa täytyy torkahtaa..

Tildan toinen tosiystävä on neitiä reilun vuoden vanhempi dalmatialaisnarttu Ruska (Zabavan Aleeza), jonka kanssa Tilda voi harrastaa kaikkea koiramaista!

Tilda the tallivahti

2009-02-18T17:51:00.000+02:00

Tilda oli tänään tallilla taas vahtikoira-tuulella.. päätin vihdoin ottaa siitä hieman kuvamateriaalia, joskin häiritsin neidin vahtihaukkumista tullessani pyörimään vierelle kännykkäni kanssa. Muutoin Tilda on tänään nauttinut eilisen jälkeen (1½ tuntia lenkkeilyä hevosen kanssa ja tunti neljän koirakaverin kanssa siihen päälle) hieman rauhallisemmasta menosta, vaikkakin aina ulos mentäessä spurttailikin, mutta tahtoi yleensä melko pian takaisin sisälle (ja mielellään tallilla sinne kämpän puolelle lämpimään..).

Mutta siis, videomateriaalia meidän vahtikoirasta, joskin sitä piti tosiaan hieman yllyttää jatkamaan haukkumista sen jälkeen, kun tulin pihalle.

Nostettiin kissa pöydälle!

2009-02-16T21:13:00.000+02:00

Vai miten se nyt menikään? Öh.. no juu, Pupu päätti ihan itse nousta pöydälle - taisi käydä ensimmäisen kerran siinä mun laittaessa pyykkejä pesuhuoneen puolella ja olohuoneesta kuului kolinaa. No, mä luulin vain että se kurkotti noita päärynänkuoria pöydältä ja ohimennen oli tipauttanut kuorimaveitsen tms. Sitten kun istutin itseni tähän tietokoneelle, sai pupu hepulikohtauksen ja kohta kuului ihan uusi ääni, ja mitä näinkään, kun käännyin katsomaan!

No ei tainnut olla ihan luvallinen paikka, mutta en voinut kuin nauraa ja kävin häätämässä pupun pois olohuoneen pöydältä.. no sitten se kurkotteli lattialta käsin niitä päärynänkuoria, joten päätin nostaa moiset houkuttimet pois pöydältä. Hetken päästä pupu oli kuitenkin jo taas pöydällä (jolloin nappaisin sitten tuon kuvan) - sain poistaa sen sieltä vissiin neljä kertaa vielä, ennenkuin se (toistaiseksi) uskoi, ettei sinne ole asiaa.

Tilda taasen. Voi vimpe! Se on ollut aivan totaalisen mahdoton nyt kolme päivää! Lauantaina mies oli unohtanut lukita keittiön oven lähdettyään töihin ja kun minä tulin töistä, löytyi kotoota lievästi tynnyriä muistuttava koira tyhjätyn biojäteastian (no se ei kyllä kovin täysi ollut edes) sekä muropaketin vierestä (se oli! Olin yhden kupillisen muroja vasta syönyt).. sunnuntaina se taasen oli löytänyt jostain mun vaahtokarkkipussin (korkkaamattoman) ja syönyt ne päähänsä - ja tänään, kun kävin hakemassa vanhoja pyykkejä kuivaushuoneesta, oli se syönyt sillä aikaa miehekkeen huomiseksi eväiksi sulamaan ottamat riisit ja pehmeäntulisen kanakastikkeen! Pirun rosvo ja koskaan sitä ei saa kunnolla itse teosta tietenkään kiinni, eikä se ole ennen ryhtynyt rosvoamaan kun olen ollut vain hetken pois!

Noh, laitettakoot tähän vielä eilisiltainen kuva (ennen vaahtokarkkien syömistä..), kun isin tyttö purki sydäntään miehelleni, kun oli joutunut oleen mun ja pupun kaa kolmistaan kotosalla päivän.

Omatoiminen pupu ja väsynyt koira..

2009-02-14T12:18:00.000+02:00

Jepu. Koira on väsynyt, vaikkeivät olleet metsällä kuin kolmisen tuntia - mutta sinä aikana se oli ajanut kauriita puolisen tuntia, eli saanut pinkoa syvässä lumessa melkoisesti. Noh, eipä tarvi sitä lenkittää, mutta täytyy illemmalla vähän venytellä ja hieroa. Koira ei tainnut muistaa, että sitä on kielletty ajamasta kauriita, vaan että kohteena ois kuulunut olla jänikset..

Pupu taasen oli yön aikana omatoimisesti lisännyt heiniä kämppäänsä.. aamulla kun menin vapauttaan sen, purskahdin nauruun, kun se makasi heinämöhjön keskellä. Sillä kun on ollut "hätävaraheiniä" paperisäkissä tuolla kylppärissä, jos joskus unohdan täydentää oikeata heinävarastoa. Sen lisäksi pupu on ollut melko raskas - kokoajan hyppimässä sohvaa syömään, ehkä siksi, että on tylsää kun ei Tilda ollut kotona. Harjasin sitten pupun, että hetkeksi rauhoittuisi ja siitä lähti kyllä melko kasa karvaa.

Huonoa tuulta ja iloista lenkkeilyä

2009-02-11T20:34:00.000+02:00

Meidän neiti on ollut vähän kärttyisä viimeaikoina - se ei ole koskaan ennen ollut, joten olen hieman ihmetellyt asiaa. Olen kylläkin todennut, että se kärttyisyys taitaa ilmetä vain ruuan ja saaliin lähistöllä, muutoin ei örinää synny. Inhottavaa vain on, että neitiä on saanut pari kertaa komentaa, kun se on vienyt pupulta ruokaa ja rähähtänyt päälle! Tarvitsee vain katsoa hieman tarkemmin, missä pupu syö kasviksiansa tai lähinnä - missä Tilda on tuolloin.

Tänään oli ihanan aurinkoinen päivä ja Tilda otti siitä kaiken irti - tallilla se paistatteli päivää vissiin toista tuntia maaten auringossa ja tarkkaillen hevosia tarhoissaan, eikä edes rampannut perässäni kun hain hevoset sisälle, vaan jäi samaan paikkaan yhä ottamaan aurinkoa. Tallilta suuntasimme sitten auton nokan kohti Riihivalkamaa, jossa Tilda pääsi tolleriparivaljakko Nancyn ja Lukan kanssa ulkoilemaan. Valitettavasti kuvia ei reissusta ole, mutta ehkä ensi kerralla pääsemme paremman valon aikaan liikkeelle ja kuviakin saisi! Vaikkei nyt suuria leikkejä harrastettukaan, koirat juoksentelivat, piehtaroivat, välillä hieman painivatkin ja Tilda sai purkaa tallistressiään koirakavereiden kanssa pitkästä aikaa.

Kotiin päästessä neiti oli hyvin tyytyväisen oloinen, kävi hieman napertamassa ruokaa kiposta ja meni sohvalle miehen syliin nukkumaan.

Lisätään tähän nyt vielä pari kuvaa tallilta, kun yritin saada neidistä seisomakuvia..

Viikon koirakuva: sininen hetki

2009-02-09T18:51:00.000+02:00

Osallistunpa minäkin, kun tänään kuvailin meidän neidin piehtarointeja tallilla :) Huonolaatuisia kuvia kamerakännyllä otettuja, mutta aika sinisen hetken oloisia.

Haaste

2009-02-07T11:53:00.000+02:00

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse neljäs kuva kansiossa ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Haastajana toimi Remu & Heidi. Mun täytyy vähän odotella ja etsiskellä eka bloggaajia lisää, ennenkuin voin haastaa ketään :D

Koska mulla on kuvien cd:lle polton jäljiltä onneton määrä tavaraa koneella, otan siitä kuvakansion ainoasta alikansiosta neljännen kuvan.. jossa ihme kyllä ollaan mei, koska kuva on viime vuoden Etelä-Suomen Seropien leiriltä :)

Kuva siis leirikisojen maalilinjalta - koiran piti muistaakseni jäädä tötsien väliin istumaan tietyksi aikaa tms. ja sitten maalilinjan takaa kutsuttiin luo.

Suuren Koiran poismeno

2009-02-07T11:31:00.000+02:00

Luin tänään Hiirifoorumilta järkyttävän uutisen - Makea ei enää ole. Yksi Tildan ystävistä, harvoin nähty, mutta rakastettu, on siis poissa elettyään 11-vuotiaan elämän. Se oli niin ihana, kun alkuun Makea epäilytti Tilda, ku se oli oudonnäköinen, sit sitä ällötti, ku Tilda oli niin innokas pussailija ja parin-kolmen yhteisen mätsärireissun jälkeen se jo uskaltautui pyytään Tildaa leikkimään. Herrasta jäi sentäs meillekin muutama kuva muistuttamaan Tildan pappafrendistä.

Hyvästi, Make, sinua jäädään kaipaamaan myös täällä!

Päivän kuulumisia & pari kuvaa

2009-02-05T22:02:00.000+02:00

Tänään on ollut varsin rauhallinen päivä, mutta "innostuin" kuvaamaan parivaljakkoa, tosin erikseen, yhteiskuvaa en saanut tällä kertaa. Lisäksi kuvat ovat melko huonolaatuisia, koska meidän kamera on rikki ja kännykän kameralla siis kuvasin..

Tilda päätti tänään syödä pupun toisen hunajaherkkutikun, kun kävin pupua ulkoiluttamassa - en yhtään muista, minne olin sen paketin jättänyt, mutta ilmeisesti kuitenkin koiran yletyttävälle korkeudelle! Pupu taasen ei ollut tälläkään kertaa yhtään innoissaan valjaisiin joutumisesta, mutta ulkona mennä viipotti innoissaan ja kaiveli kuivuneita heinänkorsia järsittäväksi lumen alta. Eikä se olisi millään halunnut sisälle vielä kun minä päätin, että on sisäänmenoaika.

Esittely

2009-02-04T20:28:00.000+02:00

Heip! Tämän blogin olisi siis tarkoitus kertoa tämän talouden elämästä, eläimellisestä sellaisesta, eli koiramme ja kanimme edesottamuksista ja päivärutiineista. Perheeseemme kuuluu toistaiseksi siis minun ja mieheni lisäksi koira, kani ja käärme.

Tilda, s. 04.02.2007
sekarotuinen narttu, leikattu
Energinen kaikkien kaveri, tarvitsee rutkasti ulkoilua ja toimintaa pysyäkseen hillittynä kotioloissa.. harrastuksiin kuuluu metsästys (lähinnä mieheni ja tämän kavereiden kanssa) sekä satunnaisesti tokoilu, haku-treenit yms. Agilityhaaveet siintelevät emännän mielessä.

Pupu, s. 09.09.2008
ranskanluppa uros, kasv. Ahmatin kanila
madagaskar viittakuviolla
Veikeä herkkusuu, asustaa kämpässä vapaana kun olemme paikalla ja "omana paikkana" toimii pesuhuone, jossa toinen vessalaatikoista sekä vesi- ja pellettikupit. Keksii itselleen kiellettyä tekemistä, jos elämä käy tylsäksi, tykkää mm. ulkoilla, vaikka valjaisiin pukeminen ei suosikkihommaa olekkaan.

Hyvää syntymäpäivää, Tilda!

2009-02-04T20:03:00.000+02:00

Jepu, näin blogin aloittajaisiksi onniteltakoot Tildaa - 2 vuotta elämää takana ja toivottavasti toistakymmentä vuotta vielä edessä! Syntymäpäivän Tilda viettin normaalin arkipäivän tavoin, eli aamulla lähdettiin aikaisin töihin (tallille) ja Tilda sai siellä toteuttaa itseään, tosin viimeaikoina on alkanut ilmeisesti ikä painaa päälle, kun neiti on lähinnä nukkunut loimikasassa ja välillä käynyt vähän vahtimassa pihalla hevosten puuhia.. ja haukkumassa! Siitä on tullut uskomattoman kova haukkumaan tallilla ollessa, jonnekin metsään päin se katselee ja haukkuu.

Kotona käytiin vain hakemassa lompakko ja suunnattiin sitten Forssaan Epeleihin, eli meidän "kantapaikkaan", ostamaan jotain synttärisankarille sopivaa. Mukaan tarttui pekoninmakuinen puristeluu, pienin mahdollinen, ettei neiti oksentaisi samointein syötyään luunsa. Ostettiin myös uusi fleksi vanhan jäljestysreissulla hävinneen tilalle - ja kokeiltiin toppahaalaria, siitä ei Tilda pitänyt ollenkaan ja näytti siltä, kuin olisi halunnut vajota maan alle :D

Pupulle ostettiin Tildan synttärin kunniaksi hunajaherkkutikkuja ja muistinpa ostaa säkillisen pellettiäkin, että muutoinkin kasvava poika saa tarvitsemaansa ravintoa. Kotona sitten pääsivät elikot herkuttelemaan ja Tilda hieman komentamaan pupua, joka kehtasi käydä katsomassa Tildan luuta!